FANDOM


VILLI LÄNSI - WILD WEST

Tervetuloa - Hau Koda! Yritämme pienin välähdyksin tavoitella värikylläisen Villin Lännen kauas historian hämäriin kadonneita jännittäviä aikoja. Aikakausi synnytti loputtomiin taruja ja legendoja tähtineen, heistä yksi kaikkein kuuluisimpia kuvassa oikealla on William Frederick Cody - tunnetaan paremmin nimellä Buffalo Bill.

Buffalo Bill ehti olla Lännessä monessa mukana, mutta hän oli myös kokenut buffalojen eli biisoneiden metsästäjä. Hän laski tappaneensa Springfield-kiväärillään, jonka lempinimi oli "Lucretia Borgia", 4280 puhvelia niinä 17 kuukautena, jolloin hänellä oli lihansopimustoimitus Kansas Pasific Railroad yhtiön kanssa.

Buffalo Bill oivalsi ensimmäisten joukossa, miten kiehtovia intiaanit ja cowboyt saattoivat olla heille, jotka olivat kuulleet vain etäisiä tarinoita näistä Lännen sankareista. Hän järjesti ensimmäisen Villin lännen show'nsa vuonna 1883. Esityksen värikkäissä mainosjulisteissa luvattiin "Kohtauksia intiaanien todellisesta elämästä" ja "Eriskummallisia sotatansseja". Näytökseen palkatut cowboyt esittivät mm. upeita köysi- ja lassotemppuja, joita he eivät olleet koskaan työssään käyttäneet. Yleisö seurasi haltioituneena, silllä se luuli näkevänsä todellista, aitoa Lännen elämää!



Intiaanit ja suomalaiset

Intiaanit ovat pitäneet suomalaisista, koska olemme heidän mielestään samanlaisia heidän kanssaan. Jo 1600-luvulla liikkui Lännessä, intiaanien mailla suomalaisiakin. Tuohon aikaan intiaanit kutsuivat eurooppalaisia nimellä Ihmiset Jotka Eivät Ole Meidän Kaltaisiamme - mutta suomalaisia nimellä Ihmiset Jotka Ovat Meidän Kaltaisiamme.

1800-luvun Lännestä kerrotaan tarinaa, että joissakin saluunoissa saattoi olla kyltti: "Ei tarjoilua intiaaneille ja suomalaisille". Onko tämä suomalaisten maininta tässä yhteydessä miellettävä positiiviseksi arvioksi meistä suomalaisista, jää jokaisen omaan harkintaan.

Intiaanien ja suomalaisten kerrotaan myös olleen rakentamassa Amerikan korkeimpia pilvenpiirtäjiä. Intiaanit tulivat toimeen huimaavissa korkeuksissa teräspalkeilla siksi, että heitä ei huimannut eikä pelottanut - suomalaiset taas siksi, että he tekevät rahasta mitä hyvänsä.

(Antti Tuurin saatesanoista hänen kääntämäänsä teokseen: Walter McClintock: Mustajalat)


Eräitä rajapyykkejä


1803 Louisianan myynti Yhdysvalloille. 1804 - 1806 Lewisin ja Clarkin tutkimusmatka Saint Louisista Tyynenmeren rannikolle. 1807 - 1840 Turkiskaupan aika. 1822 - 1846 Santa Fen kaupan aika. 1836 Alamon varuskunnan hävitys San Antoniossa, Texasissa. 1847 Mormonien vankkurireitti Länteen. 1848 Kalifornian kultalöydöt. 1852 - 1862 Postivaunuyhtiöiden perustaminen. 1860 - 1869 Pony Expressin aika. 1862 - 1890 Intiaanisotien aika. 1863 - 1890 Ensimmäisen rautatien rakentaminen mantereen halki. 1866 - 1890 Karjapaimenten aika. 1870 - 1890 Maanviljelijöiden asettuminen Länteen.

Villin Lännen aikakausi 1803 - 1890 

Villillä Lännellä tarkoitetaan Yhdysvaltojen läntisiä, tutkimattomia alueita, joilla ei ollut aiempaa, pysyvää valkoihoisten asutusta. Erityisesti villejä seutuja tässä yhteydessä olivat valtauksen ja uudisasutuksen myötä yhä lännemmäksi työntyvät rajaseudut (frontier) - joilla eturintaman tulijat, tienraivaajat, kohtasivat tuntemattomat seudut intiaaneineen.

Kolumbuksen jälkeen, suuret osat Pohjois-Amerikan mantereen sisäosista uinuivat satojen vuosien ajan lähes tutkimattomina ja tuntemattomina. Elämä noilla intiaanien asuttamilla preerioilla ja vuorilla jatkui samanlaisena, millaista se oli aina ollut. Siellä täällä liikkui turkismetsästäjiä ja seikkailijoita, joitakin siirtokuntia perustettiin keskeisimpiin paikkoihin. Ranskalaisilla ja espanjalaisilla oli hallinnassaan omia alueitaan. Suuri muutos oli tulossa ja sen alkuvaiheen pioneereja oli Daniel Boone (1734-1820). Tämä tutkimusmatkailija, maanmittaaja, sotilas, metsästäjä ja maanviljelijä oli ensimmäisiä merkittäviä, amerikkalaisia tienraivaajia Lännessä. Hän kuuli intiaaneilta sekä metsästäjiltä ja seikkailijoilta tarinoita niistä rajattomista mahdollisuuksista, joita Lännen tutkimattomat seudut tarjosivat. Niiden myötä hän pakkasi perheensä ja tavaransa, ja lähti matkaan etsimään uutta onneaan. Muutama vuosi hänen jälkeensä kohti Länttä vaelsivat Meriwether Lewis (1774 - 1809) ja William Clark (1770 - 1838). Mississipin ja Tyynen valtameren välinen alue oli ennen heidän huimaa erämaaseikkailuaan täysin tuntematonta ja kartoittamatonta.

Uudisasukkaat vyöryvät yli preerioiden ja vuorten

Ensimmäiset Lännen tutkimusmatkailijat eivät voineet aavistaa, minkä kulkijoiden vyöryn he saisivat jäljilleen muutama vuosikymmen myöhemmin. Vielä 1830-luvulla Lännessä ei ollut valkoihoisia, lukuun ottamatta turkismetsästäjiä ja niiden linnoitusten väkeä, joita suuret amerikkalaiset tai englantilaiset riista- ja turkisyhtiöt rakennuttivat erämaahan, englantilaiset erityisesti maan luoteisosiin. Erämaihin piiloutuneiden linnoitusten toiminta päättyi 1830-luvun lopulla turkiskaupan lakatessa.

Lännen - Appalakkien vuoristosta Mississippijoelle ulottuvan alueen - valloitus alkoi toden teolla 1840-luvulle tultaessa. Yhdentoista osavaltion alueet ulottuivat tälle rikkaalle seudulle, jonne tulvi yhä uusia uudisasukkaita. Kiihkeimmillään siirtyminen Länteen oli 1850-1860-luvuilla. Preerioille ilmestyivät pitkät vankkurikaravaanit rohkeine uudisasukasperheineen - yhdessä vankkurikaravaanissa saattoi olla satakin vankkuria. Heidän myötään myös koko tuo Lännen kirjava ja loputon joukko; kullanetsijät, revolverisankarit, cowboyt, postivaunut matkustajineen, rautateiden pioneerit, pelurit - kaikki muut. Kaikilla heillä oli yhteisenä tavoitteenaan löytää oma sijansa tässä uudessa maailmassa, työtä, toimeentuloa, ehkä onnea ja rikkauttakin. Näinä Lännen valloituksen alkuaikoina monet epäonnistuivat ponnistuksissaan, monet kuolivatkin - toiset löysivät mitä etsivät, ja saavuttivat mainetta ja rikkauksia.

Intiaanien tappio

Yksi kansanryhmä, jolle nämä ajat merkitsivät suurta tappiota ja tragediaa, olivat Amerikan alkuperäisasukkaat, intiaanit. Heidän kohtalonaan oli väistyä ja antaa tilaa uusille tulijoille. Esimerkiksi Kaliforniassa eli vuonna 1800 vielä 260 000 intiaania - sata vuotta myöhemmin heitä oli jäljellä enää 20 000.



 Kaikki paikalla - Villi Länsi elää edelleen! 

Villistä lännestä mieleemme nousevat ensimmäisinä intiaanit - mutta mukana tapahtumien kiehtovassa vyöryssä olivat lukuisat muut, lähtemättömästi nimensä ajan historiaan kirjanneet. Kaikki he ovat mukana näillä lännen sivuilla: Wyatt Earpista Jane Calamityyn - David "Davy" Crockettista George Custeriin! Unohtamatta myöskään tämän ajan kultaisia muistoja ylläpitäviä Pecos Billiä, Tex Willeriä, John Waynea...



Lähteinä mm: Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa. Mike Sotter: Villi Länsi Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West United States Marshals Service Finn Arnesen: Intiaanikirja - WSOY Näin elettiin Villissä Lännessä - Otava Ulf Sindt: Intiaanit ja cowboyt - SCHILDTS Apassit sotapolulla - Apassisoturien historiaa - Art House Oy Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - Otava Michael Johnson: Villi Länsi - Otava Kultainen Villi länsi - Tammi The Apaches - Osprey Publishing

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.

  • Buffalo Billin kuva Public domain Photograph copyrighted 1911, by Moffett, Chicago
  • Nuoren intiaanin profiili Copyright Kami Jo
  • Kuva intiaanitytöstä, toiseksi alin kuva - Copyright Rebecca Lader
  • Kuva sivun alareunassa Texas Ranger museo - Copyright mr_t_77





www.tunturisusi.com

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.